Helsingin ja Tallinnan matkakortit yhteispeliin

Kaksi yhteensopimatonta vihreää matkakorttia Helsingin–Tallinnan kaksoispääkaupungissa on silmiinpistävä esimerkki digitaalisen integraatiomme saamattomuudesta kansalaistason palveluissa. Yhteistä lippujärjestelmää kaupungeille suunniteltiin EU-rahoituksella jo toistakymmentä vuotta sitten.

Tuolloisen hankkeen nimikin oli ”Pilet – rajanylittävä julkisen liikenteen verkko ja lippujärjestelmä”. Hyväksi havaittua asiaa on sittemmin pohdittu muissa projektiessa ja kirjattu kaupunkien keskinäisen yhteisymmärryksen pöytäkirjoihin.

Ahkerimpia Tallinnan-kävijöitä ovat Helsingin seudun asukkaat. Se on heille helppoa. Heillä on Helsingin Seudun Liikenteen vihreä matkakortti ja raitiovaunut vievät terminaaleille. Vihreä kortti on käytössä myös Tallinnassa. Sitä vilautetaan busseissa ja raitiovaunuissa samaan tapaan kuin Helsingin entisiin ”helppoihin automaatteihin”. Kyseessä vain ei ole sama kortti, vaan Tallinnan seudun matkakortti, virolaisittain yhteiskortti, ühiskaart.

Joustava matkakortti nopeuttaa ja vahvistaa julkista liikennettä

Vastavuoroisesti ahkerimpia Helsingin-kävijöitä ovat Tallinnan seudun asukkaat, mutta heille saapuminen ei ole avan yhtä helppoa. Tallinnan terminaalit ovat kävelymatkan päässä keskustasta, Helsingissä etäämpänä. Ratikka on hyvä neuvo, mutta lipun osto jonotuttaa, odotuttaa kaikkia ja maksaa kalliimman kautta.

Satamatilaston mukaan Helsingin ja Tallinnan tehtiin viime vuonna 8,74 miljoonaa yhdensuuntaista matkaaa. Syyskuun loppuun mennessä kasvua on ollut jo 3,5 prosenttia, joten liioittelematta voi sanoa, että satamasta lähtee Tallinnaan ja palaa sieltä takaisin vuodessa 4.5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat kulkevat edestakaisin omilla, tilatuilla tai julkisilla ajoneuvoilla. Tässä volyymissa yhteensopiva kortti kannustaisi julkiseen liikenteeseen ja olisi erityisen helpottava kädenojennus Helsinkin saapuville virolaisille.

Jos kyse on vain tahtotilasta, kenen tahtotilasta vain on kyse?

Valtiotasolle yhteislipun nosti pari vuotta sitten liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner vieraillessaan virolaisen kollegansa luona. Hän puhui tosin laajemmin Viron ja Pohjoismaiden yhteisestä sähköisestä matkalipusta. Bernerin mukaan tämä edellytti valtioilta yhteistä lainsäädäntöä ja ennen kaikkea yhteistä tahtotilaa: kaikki teknologia on jo olemassa. Mutta vaatiiko kaksoispääkaupungin matkakorttien yhteispeli todella ministeritasoa ja Länsimetron mittaista projektitoimintaa? Jospa asia onkin kiinni vain tahtotilasta? Tallinnan matkakortteihin talletetaan rahaa, arvoa, samoja euroja kuin Helsingin seudun kortteihin.

Vaikea käsittää, miksi kortit eivät jo nyt pelaa yhteen. Asiahan muistuttaa arkista lähimaksua marketin kassalla. Tarvitaanko hankehallintoa vai ratkeaisiko asia konsultoimalla jonkin luottokorttiyhtiön kanssa? Taikka vinkillä suomalaiselta kauppaketjulta, jonka oma vihreä kortti pelaa rannasta riippumatta.

Onko meistä vain "tunnelinpuhujiksi", kun tähänkin on hukattu jo yli 10 vuotta?


Lähteet:

PekkaLinnainen
Sitoutumaton Helsinki

Suomen ja Viron median tarkkailija Helsingin ja Tallinnan kaksoispääkaupungista, syntyperäisin Tampereelta ja kesken yleislakon. "Kokemusta Virosta viideltä vuosikymmeneltä" voisi sanoa, kun Narvajoen ensi kerran vuonna 1979 ylitti. Vettä on siitä virrannut jo pyöreästi kymmenen Peipsijärven verran. Uralle on jäänyt matkailua, laivaliikennettä, markkinointia, kirjoittelua, EU-hankkeita ym. kuntien ja maakuntien yya:ta. Estofennia-verkkolehden toimittaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu