*

Pekka Linnainen Estofennian kirjeenvaihtaja – näkökulmia Suomeen, Viroon ja väliin toinen toisiinsa

Onko Viro kuudes pohjoismaa? Entä ulkomaa?

  • Viron brändin ensiesittely
    Viron brändin ensiesittely

Viro rakentaa yhtenäistä, jopa globaalia maakuvaa, Brand Estoniaa, jonka viestintämalleja ja -materiaaleja sisältävä työkalupaketti julkaistiin äskettäin netissä. Mielenkiintoista oli havaita, kuinka siitä virinnyttä keskustelua, niin kiitoksia kuin moitteita, leimasi yksimielinen ja moninainen Pohjoismaiden arvostus.

Vähimmillään kehuttiin edustavan tyylikästä, yksinkertaista pohjoismaisuutta. Äärimmillään arveltiin, ettei Viro muuta maakuvaa kaipaa kuin kuulumisen Pohjoismaiden joukkoon.

Pohjoismaihin viitattiin niin mittatikkuna kuin pelastusrenkaana. Useiden vientiyritysten mukaan maata leimaa yhä kuuluminen Itä-Eurooppaan. Ahkerimmin sidosta ylläpitää kansainvälinen media, joka säännöllisesti etsii jännitteitä ja jopa sodanuhkaa Itä-Virosta. Sulautuminen Pohjoismaiden nähdään keinona vapautua ennakkoluuloista.

Maakuvaa työstänyt työryhmä ei suoraan julista Viroa kuudenneksi pohjoismaaksi, mutta sen esittämät Viron valttikortit vaikuttavat tutunomaisilta: puhdas luonto, avoin yhteiskunta ja itsenäisesti ajattelevat ihmiset. Kuvamateriaali esittelee metsiä, järviä ja soita sekä siirtolohkareita, jotka työryhmä yllättäen nostaa virolaisen maaperän erityisilmiöksi. Maan varjopuoliksi tunnustetaan pimeys ja kylmyys sekä sulkeutuneet ja vähäpuheiset ihmiset. Eipä tarvitse kysyä, miksi suomalaiset siellä viihtyvät.

Mikä toimii ulkomailla, ei toimi Suomessa

Brand Estonia esitellään ainutlaatuisena järjestelmänä, joka sopii kaikkiin maailman maihin ja sitä jopa seuraavat kymmenen vuotta. Luullakseni Suomen markkinoilla sen käytettävyys jää silti vähäiseksi. Ainakin kootun työkalupaketin pohjalta olemme toisillemme liian tuttuja ja toistemme kopioita.

Vielä olennaisempaa on oivaltaa, että mielikuva Virosta ”ulkomaana” on aikansa elänyt. Esimerkiksi Viron kylpylät ja koko matkailuala osaavat toimia Suomessa jo kuin kotimarkkinoilla. Vastaavasti myös Suomen maakuvatyössä lienee vaikea löytää globaalia ulkomaansanomaa, joka toimisi myös Virossa.

Pikaliikenteen kutistaman etäisyyden myötä Viron voi jo mieltää asukasluvultaan suuremman Uudenmaan naapurimaakunnaksi. Se vain sattuu olemaan eteläpuolella. Ainakin pääkaupunkiseudun liikkeille virolaiset lienevät jo kotimainen asiakasryhmä, työmarkkinoiden sulautumisen vaikutuksesta puhumattakaan.

Maakuvatyöryhmän selkein irtiotto muusta Euroopasta on Viron esittely ”maailman kehittyneimpänä digitaalisena yhteiskuntana”. Meille suomalaisille tämä väite ei toki kuulosta vieraalta.  Kotimaisessa mediassa heimoveljiemme sähköinen menestys ja Suomen kivikautisuus on jo lähes kiistatonta mantraa. Siinä on totta toinen puoli, mutta kovin jälkijättöisesti. Todellisen skuupin tutkiva journalisti olisi löytänyt e-Virosta jo kymmenkunta vuotta sitten. Sitä ei nähty, koska Viroon ei uskottu. Se on suurin muutos.

Suomi ja Viro e-valtioliiton kynnyksellä

Ajankohtaisempaa on seurata lähestyvää Suomen ja Viron verkkopalveluväylien yhdistymistä, maailman ensimmäisen e-valtioliiton syntymää. Ehkä suomalaisetkin ryhtyvät viimein hyödyntämään itse jo viime vuosituhannella keksimäänsä sähköistä ID-korttia. Sitä teknisesti samaista asiointikorttia, jonka virolaiset sittemmin ottivat omakseen ja johon myös Viron digitaalinen lippulaiva, nk. e-kansalaisuus perustuu.

Oman mausteensa keskusteluun toi ohjelmistoyrityksen johtaja, jonka mukaan globaalissa myyntityössä Viron nimestä voi olla jopa haittaa. ”Sen jälkeen, kun ryhdyimme kertomaan olevamme kansainvälinen firma ja jätimme Viron mainitsematta, olemme päässeet paljon helpommin myyntineuvotteluihin.” Tällaiseen kokemukseen tulee suhtautua vakavasti. Brändit ovat vastavuoroisen uskon asia. Asiakkaat valitsevat useista sen, johon he uskovat, ja kauppiaat tukeutuvat vain sellaiseen, johon he uskovat.

Myös elintarvikkeiden tuottajilta tuntuu puuttuvan usko Viron nimeen. Virolaisia tuotteita löytää Suomessa lähes jokaisesta ruokamarketista, mutta alkuperämaan todennäköisesti vain suurennuslasilla. Juustoja on monta sorttia, mutta yleensä ketjujen omina tuotteina, ”maatalon parhaina” tai vastaavalla peitenimellä. Toisin on Saarenmaan laita, jonka juustoja ja makkaroita myydään kotisaarensa nimellä. Sen voimasta vakuuttuu myös kesätorilla, jossa jää vaikutelma, ettei puolukoita muualla Virossa kasvakaan.

Kaksoispääkaupunki – mahdollisuuksien merkkituote

Vertailuksi voi pohtia Suomen nimen vetovoimaa. Pohjoismaiden joukkoon pääseminen on ehkä meidätkin viimein slaaveista erottanut. Eikä edes kovin kauan sitten: kylmän sodan vuosina Hollywood teki Juurakon Huldasta varmuuden vuoksi  ruotsalaisen. Mitä kauempaa meitä katsotaan, sitä pienemmäksi kutistumme. Kaukomatkailun kohteena jäänee Suomesta lopulta jäljelle vain Helsinki ja talvinen Lappi.

Suomen ja Viron pääkaupungit ovat maiden asukaslukuun nähden suuria ja yhä kasvavia. Kumpikin sijaitsee maansa laidalla, mutta yhdessä ne ovat maat liittävä solmukohta. Helsingin–Tallinnan kaksoispääkaupunki on mahdollisuuksien paikkabrändi, joka saattaa pian tukea yrityksiä enemmän kuin mitkään maakuvat.

Kiinalaisten matkailijoiden lisääntyminen ilahduttaa Virossa. Tosin ei heitä kiinnosta niinkään Viro maana kuin Tallinnan vanhakaupunki. Se on syy ylittää Suomenlahti. Käytännössä kaikki kiinalaiset ovat saapuneet metropoliimme Helsinki-Vantaan lentokentän kautta, jonne laskeutuu viikoittain 85 lentoa Aasiasta.

Kaksoispääkaupunki kehittyy jo väistämättä silmiemme edessä, mutta kaupungit voisivat sitä tietoisestikin nopeuttaa, vaikkapa ensi alkuun yhdistämällä matkailutoimistot. Onhan muuten outoa, että Helsingin paras matkailukohde on Tallinnan vanhakaupunki, joka vetää vieraita Aasiaa myöten molemmille rannoille.


”Tallinna on ainoa todella keskiaikainen kaupunki Pohjoismaissa, sikäli kuin Viro on Pohjoismaihin luettava", kirjoitti Otavan maantieteellinen tietokirja Maapallo vuonna 1928.  Miten on "sikäli" vuonna 2017?


Lisäajatuksia:

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Pohjoismaiden joukkoon pääseminen on ehkä meidätkin viimein slaaveista erottanut."

Kyllä, ja ruotsinkielinen vähemmistä sekä ruotsin kielen asema virallisena kansalliskielenä on tänä päivänäkin avainasemassa ylläpitämään tuota Suomi kuvaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Naurettavaa, meidän pitäisi siis paapoa hurrivähemmistöä että meidät hyväksyttäisiin muiden pohjoismaiden seuraan. Jahka Ruotsi antaa samat oikeudet omalle suomalaisvähemmistölle niin voidaan harkita, eli ei koskaan. Ei edes Viro anna vähemmistöilleen mitään erioikeuksia ja tekee siinä aivan oikein.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyse on pyrkimyksestä pois slaavilaisleimasta tai "puoliryssän" asemasta niin Suomessa kuin Virossakin juuri niillä keinoilla, jotka tuota pyrkimystä parhaiten palvelevat: Suomessa ruotsin kielen ylläpitäminen ja Virossa venäjän kielen torppaaminen. Ruotsilla puolestaan ei ole minkäänlaista tunkua leimautua "puoliryssäksi" suomalaisugrilaisen kielen virallistamisen kautta.
Kaikki maat siis ovat pyrkimyksissään yhtäläisiä omine keinoineen.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #4

No jo osaa olla moninkertaisesti kaukaa haettua, Juha!

(1) Suomella ei ole slaavilaisleimaa. Suomi tunnetaan pohjoismaana tai hiukan epätarkasti skandinaavisena.
(2) Ruotsi on venäjän sukukieli, ei suomi.
(3) Kansainvälinen tietoisuus suomenruotsalaisista on sen verran vähäinen, että sillä ei missään tapauksessa ole suurta merkitystä Suomen "leimalle".
(4) Onko slaavilaisleima jokin absoluuttinen paha? Ovatko slaavit ali-ihmisiä? Ainakin minua ruotsalaisleima ärsyttäisi saman verran ellei enemmänkin.

Summa summarum: on kaikin puolin täysin naurettavaa perustella ruotsin kielen asemaa Suomessa vetoamalla johonkin kuvitteelliseen slaavilaisleima-imago-ongelmaan. No, ehket (toivottavasti) ollut tosissasi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #5

Kommentoin noita teesejäsi:

1) Suomi tunnetaan maailmalla aika huonosti. Olen muutamia kertoja törmännyt kysymykseen siitä kuinka lähellä suomi ja venäjä ovat sukulaiskielinä. Tällaisen kysymyksen olen kuullut mm. hollatilaiselta ja britiltä. Myös Saksasta ja Itävallasta saapuneissa rahtikirjoissa oli paikannimet kirjoitettu joskus slaavilaisittain; Voikoski oli kirjoitettu "Voikovski" ja Valkeakoski "Vlakeakovski". Monet sanovat myös "Helsinski". Ruotsalaisetkaan eivät miellä Suomea skandinaaviaan kuuluvana, mutta ruotsinkielinen vähemmistö riittää "pohjoismaiseen statukseen".

2) Ruotsi on todellakin lingvistisesti lähempänä venäjää kuin suomi (saman olen tuonut esille itsekin argumenttina hollantilaisille ja briteille heidän kielisukulaisuudestaan), mutta sitä eivät tiedä muut kuin kielitieteilijät, pääsääntöisesti.

3) Suomenruotsalaisuus on kyllä Skandinaaviassa hyvin tiedossa. Kaikki tuntevat Muumipapan ja Märta Tikkasen j.n.e. Suomenruotsalaisuus kyllä vankentaa osaltaan yhteenkuuluvaisuutta, kuten kommenttini ykköskohdassa mainitsin. Lisäksi yleisesti käytössä olevat ruotsinkieliset sukunimet antavat leimaa maalle muuallakin; Johanssonit, Lindströmit, Andersonit y.m.
Mutta ennen kaikkea suomenruotsalaisuus vaikuttaa suomalaisten omaan käsitykseen maastaan.

4) Slaavilaisuusleimalla on tietty kaiku, vähän kuin "mamulla" tai "mustalaisella". Jo sana "slaavi" tulee sanasta "orja". Ja kun slaavit ovat likipitäen kaikki olleet osana itäblokkia se korostaa tuota tietynlaista stigmaa.

Joten ei niin pientä pilaa, etteikö totta toinen puoli ;)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #6

"Slaavilaisuusleimalla on tietty kaiku, vähän kuin "mamulla" tai "mustalaisella"."

Aivan eli huonommat rotuominaisuudet. En viitsi kirjoittaa enempää ettei tule bannia, suomalaisia saa tietenkin vapaasti lyödä kuin vierasta sikaa vihapuheella mutta vertailussa pitää olla varovainen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #8

Aina saa sanoa, että sanalla on tietty kaiku. Sellaisesta ei saa bannia. Sama kuin sanoisi, että maahanmuuttajia tai romaneja vieroksutaan Suomessa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #9

Yritäs julistaa että maahanmuuttajilla on huonommat rotuominaisuudet kuten väitteesi balteista ja siis suomalaisista.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #10

En yritä sellaista julistaa enkä ole moista maininnut muistakaan kansallisuuksista. Balteista varsinkaan en ole kirjoittanut sanaakaan.

Totesin vain millainen kaiku slaavilaisuudella on yleisesti ottaen, vaikkapa Länsi-Euroopassa. Omaa näkökantaani siihen onko sellaisella kaiulla oikeutusta vai ei, en ole lainkaan tuonut julki. Voin myös todeta, että suomalaisuudella on Ruotsissa edelleenkin pitkälti negatiivinen tai kyseenalainen kaiku, varsinkin tietyillä alueilla, kuten Göteborgin ympäristössä.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Saksan vaikutus on vielä voimakkaana näkyvissä kirkoissa, Pohjois-Virossa on kirkkojen torneissa ristit, mutta etelässä kukot,

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Koko artikkelissa ei mainita kertaakaan sosiaaliturvaa tai sosiaalipolitiikkaa, joka on pääasiallinen syy, miksi Viro, samoin kuin Latvia, Liettua ja Puola erottautuvat Pohjoismaista ja useista Länsi-Euroopan maista epäedullisella tavalla. Myös bruttokansantuotteessa henkilöä kohti Viron ja Suomen välillä on jyrkkä ero.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Niin myöskin valtion kassavaroissa, tosin Viron eduksi.

Jaakko Häkkinen

Juha Kuikka:
"Kyllä, ja ruotsinkielinen vähemmistä sekä ruotsin kielen asema virallisena kansalliskielenä on tänä päivänäkin avainasemassa ylläpitämään tuota Suomi kuvaa."

Höpö höpö. :D
Maailman näkökulmasta on yksi hailee, mitä kieliä Pohjoismaissa puhutaan, niin kauan kuin ihmiset täällä osaavat palvella englanniksi.

"Mutta ennen kaikkea suomenruotsalaisuus vaikuttaa suomalaisten omaan käsitykseen maastaan."
Ei se vaikuta kuin ruotsinkielisten käsitykseen maastaan. Suomenkieliselle enemmistölle ruotsinkielinen vähemmistö ei vaikuta mitenkään maakuvaan.

Slaavilaisuus ei ole edes koskaan liittynyt Suomeen mitenkään. Tietämättömien ihmisten mielestä saatamme olla slaaveja tai peräti mongoleja, mutta ne voi jättää omaan arvoonsa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Puhuin slaavilaisleimasta, joka Suomella on melko pitkälti rahvaan keskuudessa maailmalla. En ole sanonut, että slaavilaisuus sinänsä oikeasti liittyisi Suomeen. Itse asiassa on erikoista, että oltuaan melkein 110 vuotta osana Venäjää, slaavilaisuudesta ei ole juuri mitään tarttunut.

Ruotsin kielen virallinen asema Suomessa on ainoa konkreettinen säie, joka yhdistää meidät Skandinaaviaan. Tietysti takana on pitkä yhteinen historia Ruotsin osana, mutta nyt puhutaan tästä päivästä.

Jaakko Häkkinen

Konkreettisia säikeitä Skandinaviaan on kuule paljon sekä kulttuurissamme että geeneissämme! Kielenkään tasolla tuon yhden vähemmistön kieli ei todellakaan ole ainoa: myös suomen kieli ja saamen kielet yhdistävät meitä Skandinaviaan vielä vanhemmalta pohjalta kuin ruotsin kieli.

Ehket tiennyt, mutta jo vuoden 1000 tienoilla Pohjois-Ruotsin rannikolle muutti muinaishämäläisiä, joiden puheenparsi sitten kehittyi osaksi peräpohjalaista murreryhmää mm. karjalan vaikutuksesta, ja nykyään meänkieli katsotaan Ruotsissa omaksi kielekseen. Kun taas ruotsin kieli saapui Manner-Suomeen vasta 1200-luvulla.

Jaakko Häkkinen

Kirjoituksessa on hyviä pointteja. Viron saaminen osaksi Pohjoismaista yhteistyötä olisi tärkeää jo tasavertaisen kielitilanteen eli englannin käytön naulaamiseksi. Nythän skandinaavisia kieliä vielä ideologisista syistä pidetään tärkeämpinä kuin suomea:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152539-pohjo...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos Viro otetaan mukaan yhteispohjoismaiseen yhteistyöhön, niin siitä seuraisi vääjäämättä tilanne, jossa on kahden kerroksen väkeä ja todennäköisesti pohjoismainen yhteistyö ja siihen liittyvät elimet erkaantuisivat varsinaisesta skandinaavisesta yhteistyöstä, joka jatkaisi eloaan muukalaisista vapaina.

Jaakko Häkkinen

Selittäisitkö, mitä tarkoitat? Kuulostaa skandirasismilta... Väärää kielikuntaa edustavat ovat toisen luokan jäseniä, vai?

Skandinaavinen yhteistyö on erikseen, Suomihan ei kuulu siihen mitenkään, joten se ei liikuta meitä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #17

Kuvailin vain mitä tapahtuisi. Nimitettäköön niiden skandinaavien päätöksiä sitten skandirasismiksi tai ei.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #19

Kertoisitko vielä perustelut tuolle vääjäämättömänä pitämällesi kehitykselle?

Toimituksen poiminnat